| Ensimmäiset pitkäkarvaiset saksanseisojat tuotiin Suomeen vuonna 1991 Ruotsista
ja Hollannista. Kun rodulla alkoi olla näyttöjä KAER-kokeista sekä käytännön
metsästyksestä, kasvoi myös rodun suosio 1990-luvun lopulta alkaen, niin että viime
vuosina koe- ja näyttelypalkittujen terveiden vanhempien pentujen kysyntä oli pitkään
metsästävien pennunkyselijöiden keskuudessa jatkuvasti suurempaa kuin tarjonta. Nyt
tilanne on vähitellen tasaantumassa koirien määrän kasvettua. Kysyntään on vastattu
Saksanseisojakerhon pentuvälityksessä (jota on hoitanut vuodesta 2000 Saija Suomaa)
niin, että vakavalla mielellä asialla oleville pitkään pentua odottamaan joutuneille
on autettu tuontipentu Suomeen, pääasiassa Saksasta, jossa rotu on täysin
metsästäjien käsissä (Taulukko2). Tuonti ei kuitenkaan koskaan ole sama asia kuin
pennun valitseminen kotimaisesta pentueesta, johon pääsee itse tutustumaan kunnolla.
Onneksi viime vuosina on saatu rodun pariin uusia vastuullisia metsästäviä kasvattajia.
Taulukko1. Pitkäkarvaisen
saksanseisojan rekisteröinnit Suomessa vuosina 1991-2010.
(Suomen Kennelliitto ry -tilastokooste, Saksanseisojakerho ry – tietokanta,
Saksanseisojakerho ry:n pentuvälitys)
| Vuosi |
Narttu |
Uros |
Pentueet |
Tuonti n |
Tuonti u |
Yhteensä |
1991
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010 |
-
-
2
7
9
-
4
2
4
5
1
3
1
6
12
10
6
7
8 |
-
-
6
3
8
-
3
3
11
7
2
9
5
9
12
11
10
6
7 |
-
-
1
1
2
-
1
1
2
3
1
2
1
2
3
3
3
3
2 |
2
-
1
-
-
-
1
6
3
-
1
-
7
8
3
6
2
3
1 |
-
1
2
-
2
1
-
3
1
3
3
1
3
2
4
2
5
1
1 |
2
1
11
10
19
1
8
14
19
15
7
13
16
25
31
29
23
17
17 |
Yhteensä |
278 |
|
Taulukko2. Saksanseisojakerhon
pentuvälityksen kautta (Saija ja Jussi Suomaan auttamina)
Suomeen tuodut pitkäkarvaiset saksanseisojat.
| Syntymävuosi |
Koira |
u/n |
Syntymämaa |
1998
1998
1998
1999
1999
1999
1999
1999
1999
2000
2000
2000
2001
2001
2001
2001
2001
2002
2003
2003
2003
2004
2004
2004
2004
2004
2004
2004
2004
2004
2004
2005
2005
2005
2005
2006
2006
2006
2006
2006
2006
2006
2007
2007
2008
2008
2008
2009
2009
2009
2009
2010
2010
2010
2011
2011
2011
2011
2011
2011
2011
2011
2011
2011
2011 |
Jonas v. Nörderkamp
Don van’t Watermoor
Birka v.d. Talsperre
Paddy Nelha
Gretje vom Schatzrain
Ara vom Auebach
Ani v.d. Vier Toren
Fera von Linebrok
Edu v.d. Schmiede
Arabella v. Gollachgau
Bertha v.d. Himmerner Heide
Alma v. Schmugglersteig
Ingwald von Linebrok
Immo von Linebrok
Kongsbekkens Jere
Atte v.d. Altach
Birko v.d. Frankenwiese
Agathe v. Eulenspiegel
Allas Vår Ludde Luden
Duna v.d. Himmerner Heide
Donna v.d. Himmerner Heide
Kira von Linebrok
Cara von Adewacht
Casper v.d. Friesenbrücke
Yassir von Buchheim
Diana vom Dornenkamp
Indie vom Paradies
Elko von Neuenkämpen
Cindy vom Wersetal
Birka v.d. Rotbuche
Baroness v.d. Rotbuche
Anka vom Immengarten
Asta vom Immengarten
Flora vom Kappelbuck
Qamila aus Grupilinga
Addi vom Böckenberg
Asta vom Böckenberg
Heta v. Roonstein
Danny ut Kremperhuus
Della ut Kremperhuus
Cera v. Frochtmannshof
Cida v. Frochtmannshof
Danni v. Frochtmannshof
Dago v. Frochtmannshof
Damokles v. Ziegelweiher
Brando v. Mellin
Buster v. Mellin
Emma von Averbeck
Elli von der Meesenburg
Eronya von der Meesenburg
Ambra vom Eichenlaub
Schnepfenjäger's Carlos
Schnepfenjäger's Conner
Schnepfenjäger's Cora
Admiral vom Kampmoor
Aro vom Kampmoor
Ava vom Kampmoor
Ahti v. Rottal
Atte v. Rottal
Happy vom Kemmberg
Hella vom Kemmberg
Alma v. Ohmsteder Holz
Arko v. Ohmsteder Holz
Bossi von Hogenbögen
Britta von Hogenbögen |
u
u
n
u
n
n
n
n
u
n
n
n
u
u
u
u
u
n
u
n
n
n
n
u
u
n
u
u
n
n
n
n
n
n
n
u
n
n
u
n
n
n
n
u
u
u
u
n
n
n
n
u
u
n
u
u
n
u
u
u
n
n
u
u
n |
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Norja
Saksa
Saksa
Saksa
Ruotsi
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa |
|
Pitkäkarvaisen saksanseisojan suomalainen
kasvatustyö alkoi jo vuonna 1994. Ensimmäiset pentueet tehtiin valitettavasti lonkistaan
sairailla koirilla, jotka myös periyttivät lonkkavikaa selvästi jälkeläisiinsä
(Taulukko 3 ja 4). Lisäksi ensimmäisten neljän pentueen vanhemmista ainoastaan kahdella
koiralla oli koepalkinto rodunomaisesta metsästyskäyttökokeesta. Vuodesta 1998 lähtien
Suomessa on käytetty ainoastaan lonkistaan terveitä koiria pitkäkarvaisen
saksanseisojan kasvatuksessa. Tämä näkyy myös selkeästi lonkkakuvaustilastoista (Taulukko 5), jossa vuosien 2004-2008 aikana
lonkkaniveldysplasiaprosentti on ollut enää 13%. Jalostukseen käytetyt koirat alkavat
olla myös korkeasti KAER-kokeissa tai muussa vastaavassa rodunomaisessa
metsästyskäyttökokeessa palkittuja. Tilanne on tältä osin myös paranemassa koko
ajan.
Taulukko3. Pitkäkarvaisen saksanseisojan
Suomessa syntyneet pentueet vuosina 1994-2010.
(Saksanseisojakerho ry, tilastokooste; Suomen Kennelliitto ry, rekisteröinnit). |