-----------
”Hitaasti leviävä tai leviämätön kaihi (hc)
Suomessa on löydetty silmätarkastuksissa kahdelta pitkäkarvaiselta saksanseisojalta hitaasti leviävä tai leviämätön kolmiomainen samentuma mykiössä, joka luokitellaan perinnölliseksi kaihiksi (hc). Perinnöllisestä kaihista on olemassa lukuisia eri tavoin periytyviä ja eri tavoin leviäviä muotoja eri koiraroduissa. Tämä saksanseisojilta löydetty muistuttaa paljon kultaisella noutajalla esiintyvää, myös hitaasti tai ei ollenkaan leviävää kaihia. Kultaisella noutajalla periytyminen on selvitetty melko pitkälle, mutta saksanseisojilla sitä ei ole selvitetty. Lyhyt- ja karkeakarvaiselta saksanseisojalta samanlaista kaihia on löydetty USA:ssa, mutta pitkäkarvaiselta tunnetaan ainoastaan nämä kaksi tapausta Suomessa. Saksassa ja muissa maissa, joissa rotua esiintyy ei silmätarkastuksia säännönmukaisesti suoriteta, kuten ei muillakaan saksanseisojilla. (Rubin, L., F. 1989).

Asiantuntijaeläinlääkäreiden mukaan muutos ei etene ja haittaa vain vähän tai ei ollenkaan koiran normaalia toimintaa. Taudin esiintymistä rodussa seurataan nyt vapaamuotoisesti. Silmätarkastuksia oli vuoden 2004 loppuun mennessä tehty rodussamme 16 kpl ja kaihi on löydetty kahdelta koiralta. Molemmilla koirilla kaihi on todettu uusintatarkastuksissa leviämättömäksi. Kumpaakaan koiraa ei ole käytetty jalostukseen. (Saksanseisojakerho r.y., tilastokooste).”
-----------

Vuoden 2007 loppuun mennessä silmätarkastuksia oli tehty 23 pitkäkarvaiselle, joista 1 koiralla oli virallisissa tarkastuksissa ja 1 koiralla epävirallisessa silmäpaneelissa löytynyt HC, posterior polaarinen kaihi, selvä kolmiom., aste 2. Näihin koiriin viitataan myös tuossa vuonna 2005 laaditussa jalostuksen tavoiteohjelmassa. Yhtään sokeutunutta koiraa ei Suomessa ollut tullut ilmi, eikä sellaisista ollut maailmaltakaan tullut tietoa jalostusneuvonnan käyttöön.

Kun keväällä 2008 löytyi kaihi nuorelta pitkäkarvaiselta, Taikasuon Älliltä, oli diagnoosi ja ennuste aluksi täysin samankaltainen kuin aiemmissakin tapauksissa: HC, posterior polaarinen kaihi, selvä kolmiom., aste 2. Ennusteen ja kaiken aiemman tiedon vastaisesti Ällin kaihi, tai kortikaalisena kaihina alkanut uusi kaihi kuitenkin levisi, mikä oli havaittavissa uusintatarkastuksessa pari kuukautta ensimmäisestä tarkastuksesta ja olisi johtanut koiran sokeutumiseen.

Pian tämän jälkeen myös Kira v. Linebrok, Ällin emä, joka on hankittu valmiina jalostusnarttuna Saksasta, tarkastettiin silmistään ja siltä löydettiin HC, posterior polaarinen kaihi, selvä kolmiom., aste 2. Kira oli tuolloin jo 6-vuotias ja mitä ilmeisimmin sillä on sama lievä kaihin muoto kuin kahdella 1990-luvulla löydetyllä tapauksellakin.

TYÖTÄ TAUDIN SELVITTÄMISEKSI

Sekä Ällistä että Kirasta lähetettiin DNA-näyte Hannes Lohen koirageeniprojektiin. Myös Ällin pentuesisarten omistajia pyydettiin osallistumaan taudin selvitystyöhön lähettämällä koiristaan verinäyte projektille. Ällin sisaruksista yhtä lukuun ottamatta kaikki on tutkittu silmistään: kolme tervettä, yhdellä hyvin lievä pieni posterior polaarinen kaihimuutos toisessa silmässä, joka havaittiin uusintatarkastuksessa leviämättömäksi. Ällin isän Suomeen tuotu jälkeläinen, Elko v. Neuenkämpen tutkittiin silmistään heti Ällin tapauksen tultua ilmi. Elko osoittautui onneksi terveeksi. Ällin isästä ei ole silmätarkastuslausuntoa.

Toiveena on, että Koirangeenit-projektissa pystytään selvittämään tämän kaihityypin periytyminen ja saadaan ohjeita sen vastustamiseksi. Verinäytteitä on kerätty Junkkari-tapahtuman yhteydessä 2008 sekä erikoisnäyttelyn 2009 yhteydessä. Vuoden 2009 lopussa pitkäkarvaisista oli projektin käytössä 30 koiran verinäytteet. Näytteitä pitäisi saada sekä terveistä koirista että kaihia sairastavista koirista, jotta rodullamme esiintyvää kaihia voidaan tutkia. Terveiksi lasketaan uusintatarkastuksissa varmuudella terveiksi todetut tai yli 6-vuotiaana tarkastetut ja terveeksi todetut koirat, joita projektissa voidaan pitää luotettavasti terveinä. Kaikkien silmäpeilattujen koirien osalta pitäisi lähettää myös kopio silmätarkastuslausunnosta Koirangeenit-projektille, osoite löytyy nettisivuilta: www.koirangeenit.fi.

Pitkäkarvaisten näytteitä voidaan testata jo tässä vaiheessa australianpaimenkoirille kehitetyllä geenitestillä. Australianpaimenkoiralla on todettu samanlainen posterior polaarinen kaihityyppi kuin pitkäkarvaisella saksanseisojalla ja on mahdollista, että sama testi soveltuu meidänkin rodullemme. Usein kuitenkin on niin, että samankaltaiset kaihit periytyvät eri roduilla eri tavoin, siksi pitkän tähtäimen tavoitteena on saada rodullemme oma geenitesti.

Tämän kirjoittaja on ollut yhteydessä muiden maiden pitkäkarvaharrastajiin asiassa. Kävi ilmi, että Englannissa on löytynyt samanlainen kaihi isomünsterinseisojalta ja tautia on siellä jo tutkittu. Isomünsterinseisojalla on ollut muutama sokeutuva koira Englannissa. Suomen tapausten tultua englantilaisten pitkäkarvaharrastajien tietoon on siellä alettu tutkia myös pitkäkarvaisia saksanseisojia. Toistaiseksi siellä ei ole löytynyt kaihia, vaikka tutkitut koirat ovat olleet saksalaissukuisia ja osittain läheistä sukua suomalaisille kaihitapauksille. Olemme kuulolla puolin ja toisin.

Hollannissa on tutkittu muutamia pitkäkarvaisia silmistään. Yleensä koirat ovat olleet terveitä, mutta ainakin yksi kaihitapaus on tullut esiin. Kaihin tyypistä ei kuitenkaan ole tarkempaa tietoa. Kattavaa listausta silmistään tarkastetuista hollantilaisista pitkäkarvaisista ei myöskään ole käytettävissä.

Saksassa ei edelleenkään tehdä silmätarkastuksia pitkäkarvaisille saksanseisojille, eikä silmäsairauksia koeta siellä minkäänlaisena ongelmana pitkäkarvaisella. Jos sokeutuvia koiria esiintyisi siellä yleisesti, olisi tilanne toinen. Kun kysyimme ystävältämme, joka on 40 vuotta toiminut aktiivisesti pitkäkarvaisen saksanseisojan parissa samalla koirarikkaalla alueella, mistä Kira on kotoisin, kertoi hän tietävänsä koko 40-vuotisen uransa varrelta varmasti kaksi tapausta, joissa koira oli sokeutunut nuorena. Tapaukset olivat ilmaantuneet pitkän ajan päässä toisistaan. Näitä koiria ei ollut silmistään tutkittu.

TOIMINTAOHJEITA

Jotta saisimme mahdollisimman paljon tietoa kaihin yleisyydestä rodussamme, olisi hyvä, että silmätarkastuksia tehtäisiin mahdollisimman paljon ja myös koirille, joita ei olla aikeissa käyttää jalostukseen. Silmätarkastuksia ei jalostukseen käytettäviltä koirilta vaadittu ennen vuotta 2011. Ällin tapauksen jälkeen käydyissä keskusteluissa rodun harrastajat päättivät kuitenkin, että on aiheellista anoa rodun PEVISA-ohjelmaan silmätarkastuspakko. Vuoden 2011 alusta voimaan tulleeseen rodun uuteen PEVISA-ohjelmaan silmätarkastuspakko liitettiin jalostukseen käytettäville koirille, mutta niin, että ulkomaisille jalostusuroksille on pysyväisluonteinen poikkeuslupa. Suomalaisilla jalostuskoirilla pitää astutushetkellä olla silmätarkastuslausunto, joka ei saa olla 36 kk vanhempi.

Jotta Koirageenit-projektissa pystyttäisiin mahdollisimman hyvin tutkimaan rodussamme esiintynyttä kaihia ja jatkossa mahdollisesti muitakin perinnöllisiä sairauksia (esim. OCD), olisi hyvä, että verinäytteitä lähetettäisiin projektille mahdollisimman monesta pitkäkarvaisesta, myös terveistä koirista. Ohjeet löytyvät projektin nettisivuilta: www.koirangeenit.fi. Sivuilta löytyy myös helposti täytettävä lomake, josta löytyy toimintaohjeet verinäytteen lähettämisestä. Verinäytteiden ottotilaisuuksia järjestetään eri puolilla Suomea koirakerhojen aloitteesta, sekä esim. koiranäyttelyiden yhteydessä. Verinäytteen voi otattaa myös normaalin eläinlääkärikäynnin yhteydessä. Koirangeenit-projektille pitäisi lähettää myös kopio koiran silmätarkastuslausunnosta.

Jotta kukaan kasvattaja/koiran omistaja ei enää joutuisi tilanteeseen, että nuori koira sokeutuu, olisi kaihi hyvä ottaa huomioon myös jalostusyhdistelmien suunnittelussa. Tämänhetkisen tiedon pohjalta varmoja ohjeita taudin vastustamiseksi ei voida vielä antaa. Vuosikokousten yhteydessä pidetyissä rotukokouksissa on keskusteltu suhtautumisesta silmätarkastusten tuloksiin ja kanta on ollut se, ettei silmätarkastuksessa sairaaksi todettua koiraa tule käyttää jalostukseen. Ulkomaisilla jalostusuroksilla ei pääsääntöisesti ole virallista silmätarkastuslausuntoa, mutta meidän on kuitenkin edelleen haettava uutta verta ulkomailta myös astutusten muodossa. Hyöty hyvien ulkomaisten jalostusrekisterikoirien käytöstä on suuri ja kun astutettava narttu on silmätarkastuksessa terveeksi todettu, on riski kuitenkin suhteellisen pieni.

Silmätarkastuksista kertyy suomalaisten koirien osalta koko ajan lisää tietoa. Silmäasia pysyy varmasti jatkossakin yhtenä aiheena keskusteluissa rodun harrastajien yhteisissä tilaisuuksissa: Pitkäkarvapäivillä ja vuosikokouksen rotukokouksessa.