-----------
”Hitaasti leviävä tai leviämätön kaihi (hc)
Suomessa on löydetty silmätarkastuksissa kahdelta pitkäkarvaiselta saksanseisojalta hitaasti leviävä tai leviämätön kolmiomainen samentuma mykiössä, joka luokitellaan perinnölliseksi kaihiksi (hc). Perinnöllisestä kaihista on olemassa lukuisia eri tavoin periytyviä ja eri tavoin leviäviä muotoja eri koiraroduissa. Tämä saksanseisojilta löydetty muistuttaa paljon kultaisella noutajalla esiintyvää, myös hitaasti tai ei ollenkaan leviävää kaihia. Kultaisella noutajalla periytyminen on selvitetty melko pitkälle, mutta saksanseisojilla sitä ei ole selvitetty. Lyhyt- ja karkeakarvaiselta saksanseisojalta samanlaista kaihia on löydetty USA:ssa, mutta pitkäkarvaiselta tunnetaan ainoastaan nämä kaksi tapausta Suomessa. Saksassa ja muissa maissa, joissa rotua esiintyy ei silmätarkastuksia säännönmukaisesti suoriteta, kuten ei muillakaan saksanseisojilla. (Rubin, L., F. 1989).

Asiantuntijaeläinlääkäreiden mukaan muutos ei etene ja haittaa vain vähän tai ei ollenkaan koiran normaalia toimintaa. Taudin esiintymistä rodussa seurataan nyt vapaamuotoisesti. Silmätarkastuksia oli vuoden 2004 loppuun mennessä tehty rodussamme 16 kpl ja kaihi on löydetty kahdelta koiralta. Molemmilla koirilla kaihi on todettu uusintatarkastuksissa leviämättömäksi. Kumpaakaan koiraa ei ole käytetty jalostukseen. (Saksanseisojakerho r.y., tilastokooste).”
-----------

Silmätarkastuksia ei jalostukseen käytettäviltä koirilta ole vaadittu. Tarkastusten vaatiminen olisikin ollut ongelmallista, koska olemme pienen populaatiomme kanssa niin riippuvaisia ulkomaisista jalostuskoirista ja muissa maissa silmätarkastuksia ei jalostuskoirilta pitkäkarvaisella saksanseisojalla vaadita.

Vuoden 2007 loppuun mennessä silmätarkastuksia oli tehty 23 pitkäkarvaiselle, joista 1 koiralla oli virallisissa tarkastuksissa ja 1 koiralla epävirallisessa silmäpaneelissa löytynyt HC, posterior polaarinen kaihi, selvä kolmiom., aste 2. Näihin koiriin viitataan myös tuossa vuonna 2005 laaditussa jalostuksen tavoiteohjelmassa. Yhtään sokeutunutta koiraa ei Suomessa ollut tullut ilmi, eikä sellaisista ollut maailmaltakaan tullut tietoa jalostusneuvonnan käyttöön.

Kun keväällä 2008 löytyi kaihi nuorelta pitkäkarvaiselta, Taikasuon Älliltä, oli diagnoosi ja ennuste aluksi täysin samankaltainen kuin aiemmissakin tapauksissa: HC, posterior polaarinen kaihi, selvä kolmiom., aste 2. Ennusteen ja kaiken aiemman tiedon vastaisesti Ällin kaihi kuitenkin levisi, mikä oli havaittavissa uusintatarkastuksessa pari kuukautta ensimmäisestä tarkastuksesta ja olisi johtanut koiran sokeutumiseen.

Pian tämän jälkeen myös Kira v. Linebrok, Ällin emä, joka on hankittu valmiina jalostusnarttuna Saksasta, tarkastettiin silmistään ja siltä löydettiin HC, posterior polaarinen kaihi, selvä kolmiom., aste 2.
Kira oli tuolloin jo 6-vuotias ja mitä ilmeisimmin sillä on sama lievä kaihin muoto kuin kahdella 1990-luvulla löydetyllä tapauksellakin.

TYÖTÄ TAUDIN SELVITTÄMISEKSI

Sekä Ällistä että Kirasta lähetettiin DNA-näyte Hannes Lohen koirageeniprojektiin. Myös Ällin pentuesisarten omistajia on pyydetty osallistumaan taudin selvitystyöhön lähettämällä koiristaan verinäyte projektille. Ällin isän Suomeen tuotu jälkeläinen, Elko v. Neuenkämpen tutkittiin silmistään heti Ällin tapauksen tultua ilmi. Elko osoittautui onneksi terveeksi. Ällin isästä ei ole silmätarkastuslausuntoa.

Toiveena on, että Koirangeenit-projektissa pystytään selvittämään tämän kaihityypin periytyminen ja saadaan ohjeita sen vastustamiseksi. Verinäytteitä on kerätty Junkkari-tapahtuman yhteydessä 2008 sekä erikoisnäyttelyn 2009 yhteydessä. Tällä hetkellä pitkäkarvaisista on projektin käytössä 30 koiran verinäytteet. Näytteitä pitäisi saada sekä terveistä koirista että kaihia sairastavista koirista, jotta rodullamme esiintyvää kaihia voidaan tutkia. Terveiksi lasketaan uusintatarkastuksissa varmuudella terveiksi todetut tai yli 6-vuotiaana tarkastetut ja terveeksi todetut koirat, joita projektissa voidaan pitää luotettavasti terveinä. Kaikkien silmäpeilattujen koirien osalta pitäisi lähettää myös kopio silmätarkastuslausunnosta Koirangeenit-projektille, osoite löytyy nettisivuilta: www.koirangeenit.fi.

Pitkäkarvaisten näytteitä voidaan testata jo tässä vaiheessa australianpaimenkoirille kehitetyllä geenitestillä. Australianpaimenkoiralla on todettu samanlainen posterior polaarinen kaihityyppi kuin pitkäkarvaisella saksanseisojalla ja on mahdollista, että sama testi soveltuu meidänkin rodullemme. Usein kuitenkin on niin, että samankaltaiset kaihit periytyvät eri roduilla eri tavoin, siksi pitkän tähtäimen tavoitteena on saada rodullemme oma geenitesti.

Tämän kirjoittaja on ollut yhteydessä muiden maiden pitkäkarvaharrastajiin asiassa. Kävi ilmi, että Englannissa on löytynyt samanlainen kaihi isomünsterinseisojalta ja tautia on siellä jo tutkittu. Isomünsterinseisojalla on ollut muutama sokeutuva koira Englannissa. Suomen tapausten tultua englantilaisten pitkäkarvaharrastajien tietoon on siellä alettu tutkia myös pitkäkarvaisia saksanseisojia. Toistaiseksi siellä ei ole löytynyt kaihia, vaikka tutkitut koirat ovat olleet saksalaissukuisia ja osittain läheistä sukua suomalaisille kaihitapauksille. Olemme kuulolla puolin ja toisin.

Hollannissa on tutkittu muutamia pitkäkarvaisia silmistään. Yleensä koirat ovat olleet terveitä, mutta ainakin yksi kaihitapaus on tullut esiin. Kaihin tyypistä ei kuitenkaan ole tarkempaa tietoa. Kattavaa listausta silmistään tarkastetuista hollantilaisista pitkäkarvaisista ei myöskään ole käytettävissä.

Saksassa ei edelleenkään tehdä silmätarkastuksia pitkäkarvaisille saksanseisojille, eikä silmäsairauksia koeta siellä minkäänlaisena ongelmana pitkäkarvaisella. Jos sokeutuvia koiria esiintyisi siellä yleisesti, olisi tilanne toinen. Kun kysyimme ystävältämme, joka on 40 vuotta toiminut aktiivisesti pitkäkarvaisen saksanseisojan parissa samalla koirarikkaalla alueella, mistä Kira on kotoisin, kertoi hän tietävänsä varmasti kaksi tapausta, joissa koira oli sokeutunut nuorena. Näitä koiria ei ollut silmistään tutkittu.

TOIMINTAOHJEITA

Jotta saisimme mahdollisimman paljon tietoa kaihin yleisyydestä rodussamme, olisi hyvä, että silmätarkastuksia tehtäisiin mahdollisimman paljon.

Jotta Koirageenit-projektissa pystyttäisiin mahdollisimman hyvin tutkimaan rodussamme esiintynyttä kaihia ja jatkossa mahdollisesti muitakin perinnöllisiä sairauksia (esim. OCD), olisi hyvä, että verinäytteitä lähetettäisiin projektille mahdollisimman monesta pitkäkarvaisesta, myös terveistä koirista. Ohjeet löytyvät projektin nettisivuilta: www.koirangeenit.fi. Sivuilta löytyy myös helposti täytettävä lomake, josta löytyy toimintaohjeet verinäytteen lähettämisestä. Verinäytteiden ottotilaisuuksia järjestetään eri puolilla Suomea koirakerhojen aloitteesta, sekä esim. koiranäyttelyiden yhteydessä. Verinäytteen voi otattaa myös normaalin eläinlääkärikäynnin yhteydessä.

Jotta kukaan kasvattaja/koiran omistaja ei enää joutuisi tilanteeseen, että nuori koira sokeutuu, olisi kaihi hyvä ottaa huomioon myös jalostusyhdistelmien suunnittelussa. Tämänhetkisen tiedon pohjalta varmoja ohjeita taudin vastustamiseksi ei voi vielä antaa. Toistaiseksi aiomme Taikasuon kennelissä toimia varmuuden vuoksi niin, että vähintään toinen koirista jokaisessa jalostusyhdistelmässä on silmistään tarkastettu ja terveeksi todettu. Asiasta täytyy myös keskustella rodun harrastajien yhteisissä tilaisuuksissa: Pitkäkarvapäivillä ja vuosikokouksen rotukokouksessa.

Vuosikokouksen 2009 rotukokouksessa, missä koolla oli 14 pitkäkarvaisen saksanseisojan harrastajaa, sain valtuudet valmistella silmätarkastusten liittämistä pitkäkarvaisen saksanseisojan PEVISA-ohjelmaan 1.1.2011 alkavalle PEVISA-kaudelle. Asiasta keskustellaan lisää Pitkäkarvapäivillä 2009, jotka pidetään Lapualla 9.-11.10.2009.

Tätä tekstiä päivitetään heti kun lisää tietoa on saatavilla.